Kaikki kirjoittajan jaakkis artikkelit

Sähköllä Lahteen

Toissa viikonloppuna päätettiin pitää pieni lomailureissu ja vuokrattiin Lahen Mukkulan leirintäalueelta huvila. (Joko Pihlahuvila tai Pilhahuvila, kumpaaki muotoa esiinty nettisivuilla =) Matkahan tuonne ei Klaukkalasta ole valtava, vaivaset 110km jos ihan nopeinta reittiä ajaa. Menopelejä tuonne valumiseen oli tarjolla kaks.

  • Helppo vaihtoehto, eli tavarat Priukseen, ajaa sinne ja takasi ja melkein tippuu polttoainemittarista kaks pykälää kymmenestä tjms.
  • ”Vaikea” vaihtoehto, eli lähetään Lefalla, pysähytään matkalla kauppaan ja ladataan vähän samalla. Vaatii vähän viitteliäisyyttä ku pitää ihan ettiä reitti ja suunnitella lataus ja varmaan miettiä varasuunnitelmatki jos laturit on paskana…

Päädyin si ihan harrastuneisuuden vuoksi tohon vaikeampaan vaihtoehtoon, ilmaaki luvattiin hyvän puoleista, ni mikäs tuota kokeillessa. Yllättävää kyllä hallituksen puolelta ei ees tullu mainittavasti vastaväitteitä autovalintaan. Onneksi oltiin lähössä just tollon eikä esmes viikkoa myöhemmin, jollon taisi olla valtakunnanlaajusesti useempiki pikalaturi pimeenä… Ei tosin näin jälkikäteen ajatellen ois tainnu vaikuttaa meijän matkaan jos vaan maksulliset ABC-laturit oli pimeenä.

Menomatkan suunnittelin Mäntsälän pikalaturin kautta. Kyselin Facebookin Sähköautot Nyt!-ryhmästä onko esmes Riihimäki-Lahti välillä jotain missä ladata jos hätä tulee, mutta vastauksiin sisälty tieto että Mäntsälän pikalaturi ois viime aikona toiminu moitteetta, joten päätin että uskaltaa tuolta kautta porhaltaa.

Perjantaina iltapäivällä lähettiin melkein täyteen ladatulla ja lastatulla (Type 2 ja Björnin prototyyppi 16A-piuha normitökkelillä varalla mukana) Lefalla kohti Mäntsälää. Akku näytti jotakuinki 120km kantamaa ja mentiin Tuusulan ja Järvenpään kautta pikkuteitä pääasiassa 60- ja 80-aluetta kaikessa rauhassa ajellen ku mihkää ei ollu kiire. Vähä ennen Mäntsälää bongasin kuvauskohteeksi vanhan maaliman monumentin jollasta oonki ettiny =D

Joku rapistunu SEO Mäntsälän eteläpuolella.

Joku rapistunu SEO Mäntsälän eteläpuolella.

Mäntsälään pysähyttiin pikalataamaan virtapisteverkostoon kuuluvalla pikalaturilla S-Marketin parkkipaikan nurkassa. Hieman yllättäen laite toimi ilman mitään kakisteluja ja suoraan vielä tuolla Virta-avaimenperälätkällä (Mulla on molemmat lätkät, sekä Virta että Fortum). Lätkän vilautus, laturin valinta, piuha kiinni keulaan ja kauppaan. Noin ku toimisivat aina… Akkua oli jälellä alle 50km, joten Lahteen ei ois päästy jos laturi ois kakistellu. Onneksi vieressä ois ollu ”normaali” type-2-laturi josta ois saanu varasähköä.

Hinta oli hirveä, 0,20€/min. Kilometrejä ei tullu lisää ku viitisenkymmentä, hintaa tuli 7€. En kyllä käytä noita maksullisia kusetushintasia pikalatureita ellei oo aivan 100% pakko. Lahteen sai ajella ihan rauhassa, vanhaa tietä nopeusrajotusen mukaan ja kilometrejä jäi akkuun vielä yli 40 ku perille päästiin. Tulipa siinä valoissa rinnalla kiihytelleelle V6 Maxima QX:lle näytettyä närhen munat. On ne vaan laiskoja noi dinomehustimet..

Kun päästiin Mukkulaan, ni kävin kanssa sananvaihon suunnilleen:

– Onks tossa huvilassa pistoketta pihalla?

– Umm, joo, kyllä, terassilla on pistoke.

– Saako siitä auton ladata?

– Tottakai!

Ilonen yllätys ja johti si siihen, että ei tarttenu Lahen päässä käyttää pikalaturia ollenkaa. Kävin tosin grillailua varten halakoja ettimässä, mutta päävyin ostamaan grillibrikettejä Kivimaan ABC:lta. Naureskelin kassalla, että ”oishan tuossa Mukkulaa lähempänäki ollu noita huoltiksia mistä kysellä, mutta ku kerta tuette sähköautoilua laturin muodossa, ni tuetaan ny sitte takas…”

Lataus Pihlahuvilan pihalla.
Lataus Pihlahuvilan pihalla.

Mietittiin mahollista ohjelmaa että käytäis moottoripyörämuseossa tjms, mutta kun matkaseurana oli kaks viisvuotiasta, niin saatiin aika kulumaan leirintäalueella. Sunnuntaiaamuna lähettiin kotia kohti taas täyvellä akulla, tällä kertaa näytti 125km. Lämmintä ja aurinkoa oli sen verran ettei tarttenu käyttää lämppäriä, kuivasin vaan ikkunat lähtiessä. Navigaattori neuvo että lyhin reitti Hyvinkään ABC:lle ois Mäntsälän kautta, joten päätettiin että ajetaan sieltä, jos menee tiukille, ni ladataan Mäntsälässä ja ajetaan tuloreittiä kotiin.

Mäntsälän kohalla homma alko vähän mennä pieleen, ku takapenkillä alettiin oksentelemaan. Noi ylimääräset pysähykset kuluttaa aika tehokkaasti sähköä ja kun Mäntsälästä Hyvinkäälle päin kääntyessä näytti että elektroneja riittää ihan reilusti perille asti, niin neljännen pysähyksen jälkeen näytti jo paljo tiukemmalta. En si uskaltanu kaksvitosella ajaa 100km/h alueella satasta, vaan valuttelin kaheksaakymppiä. Jonoa ei taakse kerenny muodostua ku piti aina tuon tuosta pysähtyä tien poskeen norjaa puhumaan.

Hyvinkäälle päästiin kunnialla (ja vaan puolet takapenkistä pesukunnossa), ois luultavasti voinu ajaa ne 100km/h pätkät satasta, kilometrejä jäi vielä parikymmentä varalle. Pahaksi onneksi (tai merkkinä paremmasta tulevaisuudesta..) laturilla oli jo toinen LEAF ja vasta alottelemassa latausta, kuski lupasi laittaa meidän kotteron piuhan päähän kun lopettelee ( <3 ilmaset laturit). Likat ja puolisko haukkas jotai pientä, kävin kaupassa ja *krhm* puuteroimassa nenäni, siinä vaiheessa auto pääsi jo piuhaan. Hetki vielä ooteltiin, akustossa oli jo >80km. Loppumatka ajettiin takatietä kaheksaakymppiä ilmastointi täysillä.

Tästä reissusta vois päätellä pari asiaa:

  • Laturi Riihimäjellä ois kiva, Hyvinkää tulee liian pian, Hämeenlinna on jo liian kaukana (varsinki Lahteen mennessä)
  • 0,20€/min lataushinta on ihan saatanan naurettavan vittu liian perkele paljon, haistakaa merde! Latureihin saatava kWh-hinnottelu. Puoli tuntia Teslalla on tuplat kilowattitunteja mitä puoli tuntia Leaffilla.

Auton vaihto hybridiin.

Vähän yli vuosi sähköautoilua takana. Heinäkuun eka päivä tuli vuosi täyteen, joten kokemaan on päässy sekä kesä- että talviajoa. Kesäisin ajaminen on todella lepposaa ja mukavaa, mitä nyt eturenkaat kuluu ”vähän” nopeemmin ku dinolaiskiaisissa.

Talvella vain kovimmilla pakkasilla ja paskimmilla rapakeleillä oli matkustamisessa ongelmia (Lue: joutu pysähtymään pikalatureilla vähän turhan usein, jos kaikissa kohteissa ois ollu laturit, mitään lisäpysähyksiä ei ois ollu.). Joulun ja uudenvuoden paikkeilla oli molemmanlaisia säätiloja ja niinä kahtena päivänä kantomatka johon uskalsi turvallisesti luottaa oli sen 60km. Kesällä saman ajaa huoletta 120km/h motarilla. Akkuhan tietty on jo jonkun verran kulunu ja huonompaa kemiaa ilman lämmitystä, joten  uuteen Lefaan verrattavissahan noi kantomatkat ei oo.

Samalla kun vuosi tuli täyteen tuli aiheelliseksi auton vaihto. LEAFin kaltasessa täyssähköautossa pienellä akulla on se vika että jos tarvii ajaa pitempiä matkoja, erityisesti pohjoseen päin, ei sähköllä (vielä) pääse. Tarpeeksi tiheässä olevat pikalaturit loppuu jotakuinki Lahen korkeuvella. Oishan se tietty kiva käyvä ees Kuopiossa, saati sitte Kuusamossa, mutta ennenku Tesla on vara ostaa, niin ei näillä laturein onnistu.

Piruus
Piruus

Siksi siis pitää olla polttomoottori. Kun ei plugin-hybridiä järkevällä rahalla tullu vastaan, ni ostin tollasen sopivalla summalla irronneen -05-mallisen Toyota Priuksen. Siitäki pystyis tietty tekee pluginin ja vähintäänki flexifuel-mallin. Molemmat on harkinnan alla, katotaan mitä tapahtuu.

Nyt pystyy ajamaan pitkätki matkat latausinfran ulkopuolella, mutta silti inhimillisellä kulutuksella, tuon kulutus kun on jotain viiden litran luokkaa ilman mitää ihme hypermiling-yrityksiä viittäkymppiä myötätuuleen tyhjällä mahalla. Vielä kun sais vaan jonkunlaisen plugin-virityksen että vois ajaa pelkällä sähköllä tän nurkka-ajon. Pystyyhän tuollaki sen 1½km ajaa pelkällä sähköllä, mutta eipä siitä mitää hyötyä ole ku bensalla joutuu sen käytetyn sähkön generoimaan kuitenki =D

Ajettavana hyvin paljo samanlainen ku Lefa. Ei ihan yhtä äkänen, mutta ainaki aiempiin polttomoottoriautoihin verrattuna virkeä. Automaattina mukava ja helppo ajettava. Sopii tuohon meijän käyttöön, eli pääasiassa taajamapyöritykseen satunnaisella pitemmällä matkalla paremmin ku hyvin.

Ja nyt ku kaikkein hätäsimmät lukijat on tikahtuneet itsetyytyväiseen vahingoniloonsa, niin mainittakoon että vaihoin tohon Piruuteen perheen kakkosauton, 10l/100km bensafarmari 407 pösön. Lefa ei enää vaihu mihkään polttomoottoriseen romukasaan ja toi Piruuski pyörii nurkissa vaan niin kauan että sen korvaajaksi löytyy tarpeeksi isolla kantamalla täyssähkö. Viimenen kompromissi auton voimalinjassa jonka perkele teen.

Nyt niitä saa! Halpoja sähköautoja!

Ok, eihän nää ihan ilmainen-ämpäri-plus-ilmaista-kamaa-halpoja ole, mutta edullisia. Toissapäivänä kolahti nääs sähköpostiluukusta ensimmäinen ilmotus nettiauton ilmosta jossa oli myynnissä jonku firman viherpesukoristeena ollu liisari olemattomilla kilsoilla ja edullisesti. On näitä saattanu ennenki olla, mutta mulla on kyllä menny ohi silimäin.

Kyseinen auto on siis vuojen -12 Citroën C-Zero vaivaset 9tkm mittarissa. Osote on: http://www.nettiauto.com/citroen/c-zero/7255059 ja koska toi kuitenki aikaa myöten tuolta katoaa/muuttuu, niin napataan vielä kuva todisteeksi:

 

C-Zero_naEn oo vielä tullu tota vehjettä kokeilleeksi. Samaa sähkövehjettähän on myynnissä kolomella koristelulla: Citroën C-Zero, Peugeot iOn ja Mitsubishi i-Miev. Mitsu on se aito ja alkuperänen ja kai noi kaikki lie merkistä riippumatta mitsun valmistamia. Typerä autoteollisuuven keskittäminen *grr*. Facebookissa oon jutustellu noiden sisarusmallien omistajien kans ja tuomio tuntuu pitkälti olevan että toimiva pikkuauto erityisesti kaupunkiin, maantielle vähä vähemmän hyvä ainaki rangen suhteen ja talveksi tartteis käytännössä lisälämppärin.

Jos ei ois jo LEAF alla eikä toiseksi autoksi ois pakko saaha vähä reilummalla rangella olevaa autoa, niin oisin kyllä tota jo kyselemässä. 15000€ ja 9000km on aika hyvä hintaromahus jos uus on ollu yli 30000€. Tätä onpi toivottavasti ootettavissa lisääki ku liisarit irtoaa vaihtoautomarkkinoille ja toivottavasti nuille yritysten liisaustukiaisille tulee jatkoaki jos ei muuta tukea saaha aikaan yksityisille ni kyllähän tuollaki autoja saa järkevämpään hintaan liikkeelle.

Ulukomaan elävillähän nuita liisariautoja on ollu tarjolla jo pitempään, ku viime vuonna oli jo juttua että -11-mallin liisari-LEAFeja alakaa valua jenkeissä edukkaasti markkinoille. Suomessahan ensimmäiset lefat virallisesti luovutettiin asiakkaille vasta joskus meleko tasan kolome vuotta takaperin, ja tuskin nuita ihan älyttömästi on sillonkaa liisattu, mutta jokunen varmaan tuloo myyntiin vielä tänä vuonna ja eiköhän hintaki lie samassa suhteessa edukas.

Jos ei kuluttajille saaha aikaan mitää kunnon tukiaisia, tai veroporkkanoilla uusien hintoja alas, ni kyllä noi vähä ajetut liisarit on enemmän ku mielenkiintosia vaihtoehtoja sähköautoksi. Varmasti 2016 ku -13 LEAFeja alakaa valumaan myyntiin, ni vielä enemmän kiinnostaa jos samallai hinnat alenee sillä aikaa ku liisarina seisoo firman pihassa.

Elektromobilisti koeajaa: Uudempi LEAF

DSC_0388

Vein oman Lefan Konalaan narinanpoistoon. Etupää narisee töyssyissä ku mummon vanha heteka nuorenparin alla, auton edellisen omistajan mukaan narissu jo kauan. Otin koeajoon tollasen punasen paholaisen, liikkeen koeajoLEAFfin tekna-varustetasolla, ilmeisesti kaikilla herkuilla ja isoimmalla koneella (Eli sillä samalla 80kW, 280Nm moottorilla kun kaikissa muissaki LEAFfeissa. =D )

DSC_0393 Päältäpäin auto on sama kuin oma 2011-malli, mitä nyt teknan mukana tulee vähän ylimääräisiä kameroita. Sisäpuoli oli musta nahkasisusta. Punasessa autossa ihan helevetin hyvän näkönen musta sisusta ja henkiihän tuo tietty vähä erilaista tyylikkyyttä ku oman vaaleanharmaa kangassisusta, mutta jotenki ei tuo nahka ole ihan mun juttu auton penkeissä. Tykkään tossa omassa siitä, kun kaikki pinnat on vähän sellasia pehmeitä, pyöreitä ja kodikkaan pörrösiä. Sitä paitsi prätkärotsi nahkapenkkiä vasten on vähän ikävän tuntonen ja ehkä liukaski. Tuki noissa nahkapenkeissä oli pikkasen parempi joka suuntaan.

 

DSC_0394

Penkkien säädöt on parantuneet, ainaki kuskinpukilla. Ratti ei edelleenkää liiku syvyyssuunnassa, mutta penkin saa ylemmäs, jollon ajoasennosta saa enemmän sellasen että jalat on suorana, mutta kädet yltää rattiin. Omassa penkki ei nouse yhtä korkealle, joten monesti ajoasento jää vähän sellaseksi että jalat ottaa kiinni kojelaudan muoveihin ratin alla, eli vaatii enemmän asettelua. Näkyvyys keulaa kohti paranee tietty huomattavasti ja tuosta näkis tosi hyvin ulos jo lyhempiki ihminen. Ite oon pitkäjalkanen 175cm ja penkin sain niin ylös että harjas otti kattoon. Harmi vaan että korkeussäätö on nyt tollanen hankalampi pumpattava vipu, eikä rulla niinku vanhassa.

DSC_0395 (1)

Mittaristossa on tapahtunu muutama ihan mukava muutos. Akusta näkee jäljellä olevan varauksen ihan prosentteina ja valikoissa oli jotain muutakin ihan mielenkiintosen näköstä pientä, käyttöliittymä on yhä harmittavasti samat neljä nappia vasemmassa reunassa, ei mikään hirveän intuitiivinen, mutta toimii. Toi teknan peruutuskamera (Nimeltään vissiin joku around-view, tjms) on pykälän verran hianompi ku toi vanha, ihan näppärää että toisesta näytönpuolikkaasta näkee tilanteen auton ympärillä neljällä kameralla kuvattuna. Jos vielä onnistuu autonsa jonneki raapimaan, ni voi nousta epäilys promillemääristä.

DSC_0398

Kaikki hallintalaitteet oli huomattavasti jämäkämpiä kuin vanhassa, mutta niin varmaan aina uuen auton kohalla. Ohjaus ja vilkkuviikset ainaki oli suorastaan jäykkiä. Seisontajarru on siirtyny keskikonsolista polkimeksi. Kaikkialla sanotaan, että tuo on sille oikea paikka, mutta musta toi tuntuu kummalliselta. En tosin oo ajanu ku varmaan kerran aiemmin autoa jossa käsijarru onki jalkajarru. Kaikki muu oli sopivasti omilla paikollaan ja ajamiseen ei tarvinu keskittyä kun esmes vakkarin ja nopeudenrajoittimen säädöt oli samoilla paikoilla ratissa. Helppokäyttöisä muuten kun ovat näkösillä tuossa ratissa. Nopeusmittari valehteli vähemmän ku omassa, mutta näytti yhä melkein 10% liikaa.

DSC_0391

Aattelin vähän kokeilla että minkä tuntosta se ois posotella moottoritietä pykälän uuemmalla lefalla ja suunnittelin käydä Hyvinkäällä lataamassa ja takaisin kotiin. Hetken häivähti mielessä että käväsen Hämeenlinnassa mutkin saman tien, ihan vaan että vois näyttää keskisormea kaikille niille ”testeille” jossa joku täys ummikko lähtee käymään LEAFfilla Helsingistä Hämeenlinnassa ja ottaa jo lähtiessä mukaan hinausauton matkaseuraksi. Puolueeton testi my ass.

Moottoritiellä vakkari päällä 120km/h(130 mittarissa). Parit kerrat kokeilin kiihyttää ja vielä 120km/h-nopeudessa kiihtyvyys on sellasta että jos ei esim ohittaessa oo tarkkana, ni voi osua isoa sakkoa kohalle. Maksimihan tuossa on vissiin joku 150km/h, ihan riittävä ja järkevä. Hyvinkäällä trippiin oli kertyny 48,2km, kantamaa jälellä moottoritieltä noustessa vielä n. 30km, joten vanhaa tietä oisin päässy varmaan kotiinkin asti. Pysähyin kuitenki laturiin, ihan silläkin kiusalla, kun tuo ei maksa vielä ainakaan mitään. Päinvastoin ku jossai nettijutuissa urputetaan että Hki-Tre-väli maksaa tuplat mitä bensa-autolla.

DSC_000003 (1)

 

Latausluukun avaaminen kaukoavaimen alimmalla napilla on todella mukava ominaisuus. Toimivuus talvipakkasella kysymysmerkki. Oman mekaanisen kanssa on joutunu pahimpina jääpäivinä vähän taistelemaan. Toinen talviajojuttu: ilmastoinnin päälle kytkeminen ois vieny kantomatkasta vain 13km kun akussa oli 92% varausta. Omassa lämmitys nappaa melkein tuplat. Lämmitykselle on myös oma ”HEAT”-nappula, joten kantomatkan säästö lienee huomattavasti mukavampaa ja ikkunat talvella vähemmän sumussa kuin -11/-12-mallisilla jos ei erikseen ole tehty jotain lämmityksensäätömodia.

 

DSC_000003 (2)

 

DSC_0397

 

 

Latasin 12min, eli kerkesin  just käydä vessassa ja ostaa juotavan. Kantomatkaa oli tullu 30km lisää, eikä maksanu mitään. Liittimet ja latausluukun kansi oli melko jäykkiä käyttää uutuuttaan.DSC_000002 (3)

 

Kotiin ajoin Nurmijärven keskustan kautta. Moottoritietä Nurmijärvelle, keskustan läpi ja kuudenkympin pikkuteitä Klaukkalaan. Taajamaliikenteessä ja pikkuteillä auto on vähintään yhtä mukava ja hauska ajaa ku omaki. Kiihtyvyys ja matala painopiste tekee ristaus- ja mutka-ajon suorastaan riemukkaaksi. Pieni yllätys oli kun vakionopeussäädin suostu toimimaan vielä 40km/h-nopeudessa, oma ei suostu menee päälle enää alle 50km/h.

Moottorijarrutuksen säädön irrotus omaksi B-ajoasetukseksi erilleen eco-moodista on mun mielestä todella hyvä parannus. B-moodi päällä voi hyvin pitkälti ajaa yhellä polkimella, koskapa regeneratiivinen jarrutus tarttuu niin voimalla, ettei jarruun tarvi koskea lainkaan ennen kuin vasta pysähtyessä. Eco-moodi on vähän inhottava, se kun muuttaa vauhtipolkimen toimintaa kuminauhamaisemmaksi ja lisää ärsyttävän pykälän ennen maksimitehoja.

DSC_000003 (3)

 

Kotiin tullessa akkua oisi ollu vielä jälellä niin paljo että takas Konalaan pääsee vielä, mutta koska sähköautoilija ajattelee toisin, kytkin auton lataukseen ja kuhan käsky käy omaa autoa hakemaan, pääsen lähtemään taas lähes täydellä akulla. Latauslaitekin oli muuten erilainen ku vanhassa, kapeampi puikula, paksummat johdot. Auton puoleinen liitin oli ehkä vähän halvemman ja muovisemman oloinen rimpula kuin omassa.

 

DSC_0400

 

Moottoritila on vähän eri näköinen kuin omassa. Tuossa uudemmassa mallissahan latauslaitteet on siirretty konepellin alle tuohon isompaan koppaan moottorin päälle, omassa tuo koppa on pienempi ja pääasiassa ontto koriste. Tavaratilahan sitten onkin tässä uudessa isompi kun latauslaitteelle varattu kyhmy takapenkin takaa puuttuu.

Kaikin puolin mahtava auto. Voisin ostaa omaksi jos hinta ois ihan pikkasen vähemmän suolanen. Oma makso 25t€, tällanen tekna maksais yli 40t€, alemmat varustetasot alkaen 34t€. Jos Tesla-Sipilä ja Ei-Autoverolle-Soini saisivat vaikka hallituksessa aikaan jonkunlaista tukiaista erityisesti näille halvemmille sähköautoille, niin alkais jo kutitella vaihtaa pihaan toinenki LEAF, viimeistään sitten jos tähän malliin tulee vielä akkupäivitys pidemmällä kantomatkalla joskus vuoden lopussa, kuten jossain päin Internetin ihmemaata on arvailtu. Jos Mikkeliin, Kuopioon, Iisalmeen, Kajaaniin ja Suomussalmelle ilmestyisi pikalaturit, niin tällähän lähtisi jo kesäreissulle Kuusamoon.

Plussat:

  • Todella hiljanen, jopa hiljasempi ku oma. Edes jalankulkijahälytin ei kuulunu tässä sisälle.
  • Ajamisen helppous ja hauskuus
  • Polttoaineen hinta, päästöt ja saatavuus pienin varauksin pikalatauksen suhteen.

Makuasiat:

  • Ulkonäkö, jotkut inhoaa, mä tykkään. Tykkään muutenki vähä erikoisen näkösistä autoista, kuten pösöt 407 ja 1007
  • Nahkasisusta. Näyttää hyvältä, perstuntuma vähemmän mun makuun.

Miinukset:

  • Eihän tällä Lappiin pääse, vielä.

Jännä juttu muuten, näissä uusissakin Suomessa myytävissä malleissa voi näköjään väliaikasesti disabloida ton jalankulkijoiden varoitusäänen. Jenkeissähän tuo ainakin on aina päällä  koska laki.

Se ah-niin mahtava joukkoliikenne.

Kävin tiistaina hakemassa kaverilta vanhan kannettavan Linux-leikkikaluksi. Matka vei läpi Pohjois-Haagan etelään käsin. Korkeita taloja, kapeita katuja ja yllättävän omituisia ristausjärjestelyjä.

Enivei. Juuri kun levein katuosuus kapeni ja bussipysäkeistä katosi levennykset, niin eteen kurvasi joku paikallisliikenteen bussinromu. Jotakuinkin kuvanmukainen (kuva on jostain bussienbongaussivustolta, http://www.mystinenportaali.com/bussi suoraan linkattu.)

Joku bussi

Paino sanalla romu. Sellanen kuolintuskissaan korisevalta kuulostava dieselkrematorio joka pysäkiltä kiihyttäessä puhaltaa paksun mustan nokipilven ja paikallaan ollessaanki tupruttaa synkkää tummanharmaata skeidaa.

Mukava suunnittelun kukkanen noissa autoissa on tuo pakoputken sijoittelu. Suoraan taaksepäin aika sopivalla korkeudella puhaltamaan kaiken paskan suoraan henkilöautoa kohti, joko ikkunasta tai ilmanottoaukoista suoraan sisään.

bussi_kaasutin

Noh, katu on kapea, bussipysäkki ei levene, vastaan tulee autoja, ohi ei pääse. Minä Saatanan sikiö, yksityisautoilija vihoviimeisessä pyhässä lehmässäni istun paikallani kuin tatti ja tuotan ilmaan tasan 0g hiilidioksia(Tai siis uloshengityksen verran, mutta whatever) ja tasan nolla partikkelia pienhiukkasia samaan aikaan kun nuo maailman pelastajat julkisessa kulkuvälineessään kaasuttavat minut hengiltä.

Wikipedia sanoo että bussin matkustajilla CO²-päästö on 83g/km/hlö, veikkaisin että tollasella savuttavalla luuskalla kuskatessa vielä enemmän. Taloyhtiön sähköliittymästä ladattuna yksinajaessa oma päästö lienee 40g/km, paikallispäästöjä ei tietty tule lainkaan ja hiukkaspäästötkin tupruavat jossain muualla, jos tupruavat lainkaan, kun auto kuitenkin yöllä ladataan.

Tuokaa nyt helevetti vieköön tuonne kaupunkien kaduille ne sähköbussit ja nopeasti. Tollasen dieselillä paskantamisen mainostaminen ympäristötekona vituttaa suunnattomasti, erityisesti sillon ku se pakoputki puhaltaa nokea melkein suoraan naamalle.

Sanottakoon vielä että vitutus ei kohistu tuolla(kaan) bussilla matkustaviin, vaan bussiyhtiöön joka noita romuja ajattaa. Helsingin sisällä julkinen on paras vaihtoehto liikkumiseen jos pitää mennä niin kauas että pyörällä tai jalan ei pääse.

Koeponnistuksia moottoritiellä, ensimmäinen ponnistus.

Perjantaina kävin Hyvinkään keskustassa työhön liittyvässä tapaamisessa. Matkaa tästä kotoa on aika tarkalleen 35km. Latasin yön aikana akun aikalailla täyteen ihan siltä varalta että en jaksaisi tai ehtisi latailla perillä, mutta pääsisin silti täysin ilman huolen häivää kotiin. Ajoin ennen Hyvinkäälle lähtöä parinkymmenen kilsan rupeaman ympäri Klaukkalaa, joten lähtiessä oli jäljellä alle 80% latauksesta.

Keli oli todella hyvä, kymppi lämmintä ja kuivaa auringonpaistetta. Perille päästessä akkua oli vajaa puolet jäljellä, vaikka en ollut missään vaiheessa mitenkään varonut ajamisiani, tarkoittaen että ristauksista kiihytetään renkaat vinkuen, 80 alueella ajetaan 80km/h yms. Kantomatkaa oli näyttämän mukaan yli 35km, joten varovasti ajamalla olisi riittänyt oikein hyvin. Loppusyksystä tehty softapäivitys korjasi kantomatkanäytön ja nyt siihen pystyy oikeasti luottamaan.

Kotiinpäin lähtiessä päätin sitten ex-tempore että kokeilen käydä ABC:n pikalaturin kautta ja testaan moottoritieajelua. Banaani, virvoitusjuoma ja pari nenäliinaa myöhemmin akussa näytti olevan 100km edestä mehuja, joten lähdin kotio päin ja tiputin ABC:n kohdalta saman tien moottoritielle.

Vähän ennen Nurmijärven puolelle saapumista totesin että kantomatkaa on jälellä vaikka kuinka ja päätin että jatkan matkaa, kokeilen miten käy jos posottaa Vantaalle asti, ja käyn samalla Jumbosta ettimässä asioita mitkä Hyvinkäältä jäi löytymättä. Välissähän oli vielä Klaukkalan liittymä, jos alkais jänistää ja päättäsinki kääntyä kotiin kesken kaiken.

Moottoritien päässä kantomatkaa oli vielä jälellä vähän yli kolmekymmentä kilometriä, eli vahvasti veikkaan että Helsingin keskustaan olis vielä päässy ilman välilatausta. Käännyin kuitenki Jumboon, niinku olin suunnitellu, ja kävin siellä vähän ostoksilla. Ostokset kesti vaan luokkaa vartin, joten pistokesähköä ei kerinny kovin paljo akkuun valua. Kotiin olisi vielä hyvin päässy, kantomatkaa jälellä yli 20km, mutta päätin kuitenki käydä lataa lisää viereisessä Europcar Aviapoliksen pikalaturissa, ihan siltä varalta että vielä illalla tulee autolle enemmän käyttöä.

Juttelin vähän siinä vuokraamossa mukavia ja puheeksi tuli Kuningaskuluttajan sähköautotesti jossa olivat Leaffin vuokranneet. Pitänee kyseinen juttu jostain kaivella tutkittavaksi ja kommentoida sitte…

Matka Hyvinkään ABC:ltä Kehä III:lle on melkolailla 38km, jatkaa olisi vielä voinut luokkaa 25km, eli sähköautolla voi ajaa moottoritietä ja kunhan pikalatureita on <=60km välein, niin sen voi tehdä kesärajoitusten mukaan. Ajoin nääs koko matkan vakkari päällä säädettynä tasan 132km/h vauhtiin, joka 10% mittarivirhe huomioituna on tasan se 120km/h. Huomattavaa: Meidän LEAF on kohta 4v vanha, kohta 65tkm ajettu ja akkukapasiteetista on jäljellä 82% (tästä lisää toiste). Talvella matka olisi ollut lyhempi. Uudella, uudempaa (2013+) mallia olevalla LEAFilla pääsee moottoritietäkin huomattavasti pidemmälle, myös talvella.

Note to self: Ota ens kerralla kuvia myös…

Polttoja parkkihallissa.

Tänään oli vähän enemmän ajeltavaa. Piti ajaa Klaukkalasta Pitäjänmäkeen, takaisin Klaukkalaan, lentokentälle, Tikkurilaan ja vielä takas Klaukkalaan. Matkaa kerty reilusti yli 100km. Lentokentän jälkeen alko tulla vähän sellanen mieliala, että pitäisi varmaan vähän yrittää jossain ladata ja kun kerran Tikkurilaan oltiin matkalla, niin mikäs sen loogisempaa, kuin Tikkurilan prisman parkkihalliin ja töpselin nokkaan. Pitihän sekin nähä.

Kun jostain luin aikanaan, että laturit on hallissa P2-tasolla, niin sain sellasen mielikuvan, että ne olisivat jossakin syrjemmässä. Jotenkin mun logiikka sanoo että P2 on kauempana kaikesta kuin esmes P1. Pari kierrosta ympäri hallin sisällä ylöspäin ja kun vastaan tuli P2-kyltti aavistelin jo pahinta ja kun kerettiin latauspaikan kohalle asti, niin mikäs näky se siellä.

Tarviiks noi muka ladata?
Tarviiks noi muka ladata?
..

Z4 bimmeri ja Ford Fiesta. Viimeksi kun tarkistin, niin kummastakaan mallista ei kyllä tarjottu sähköversiota, eikä kumpikaan ainakaan ollu laturissa, eli tuskin olivat konversioitakaan. Puolisko juoksi kyselemään infosta että mitä tehään ja kyllä siitä saatiin vartija tsekkaa rekkarei ja jonkunlainen kuulutus että autoja vois vaiks vähä siirtää. Kun kohdalle sattui Fordin kuski ja ystävällisesti siirsi autoaan, vaikka meni vielä takaisin kauppaan (Kiitos!), yritti ruutuun vielä välistä puskea joku piskuinen ranskis, tai jotain ja puolisko juoksi väliin kertomaan että tartteis ns. tankata.

BMW:n omistajatkin osuivat paikalle kun virittelin laturia tolppaan ja olin mukavas olevani hauska kun virnuilin että en tiennykään että Z4:ää saa sähkönäkin. Suomi on siitä hauska maa että jopa bemarikuskit alentuu kommunikoimaan ihan normaalisti munlaisellekin köyhälle ja hänhän oli siinä kyllä ihan oikeassa, että missään ei erityisesti kielletä pysäköimästä ruutuun polttista, vaikka totesikin ymmärtävänsä yskän kun kerroin, että hieman hankala, jos sähköä tartteis, mutta joku ei-tarttija rohmuaa paikan.

Ja tässäpä se ongelma onkin. Tikkurilan prisma ei edes ole ainut joka ongelmasta kärsii. Tikkurilan prismassa sähköauton latauspaikat on vaan hieman yli kolmen askelen päässä kakkostason ovista ite liikekeskukseen, eikä niissä sanallakaan kielletä pysäköimästä paikalle jos ei ole tarvetta. Jumbossa pistokepaikat ovat samalla tavalla ovien edessä, mutta siellä sentään esitetään pyyntö ettei paikoille pysäköitäisi kuin sähkö- ja hybridiautoja.

Voisivat käydä ottamassa vähän mallia kauppakeskus Kaaresta. Siellä sähköauton latauspaikat ovat erillään muista, eivät ihan ovien edessä, vaan vähän syrjässä ja ehkä hieman hankalammin asemoituja, 90-asteen kulmassa muihin paikkoihin nähden ja käytävän päässä umpikujassa. Näkyvyyskin niissä on huimasti parempi. Voisin kuvitella että hallin pitää olla aika täynnä ennenku joku vanhanaikasella autolla sompaileva noihin paikkoihin eksyy.

Kun lähdettiin kotia päin ja aloin irrotelemaan autoa töpselistä (3.02kWh kerkes imasta tolpan mittarin mukaan tolla hitaalla laturilla) totesin vaan lakonisesti että: Kato, Octaviastaki on nykyään sähköversio.

Eka viikko takana.

Pitääpä vaihteeksi kokeilla niinkin tyylikästä tapaa kirjotella, ku takapihalta teltasta kännykällä. =P

Viikossa nyt ei sinänsä hirviästi ehi tapahtua, mutta vahvistuu kovasti tuo mielikuva, että toi Leaf on vaan helevetin hyvä auto. Nyt varsinki ku eilen sain vaihettua noi kesärenkaat alle.

On siinäki muuten yks perhana… Mähän hain noi renkaat sieltä autonmyyjältä jo monta päivää sitte, ja nyt vasta sain alle. Eikä ollu ees kiini siitä, että ei ois ollu aikaa, vaan mutterit ei vaan sopinu. Miks hemmetissä ei voi vanteenvalmistajille sopia, että yhellä pulttivälillä olevat vanteet käyttäis kaikki keskenään saman kokosia mutterei.

Nyt on sitte kaks autoa ja neljät pultit/mutterit. Pösöön 17mm tasakantaset ja 19mm kartiolla ja leaffiin 19 ja 21mm molemmat saman kulman kartiolla. Älytöntä. Jos nakkais noi 21mm mehtään ja laittas Leaffiin talvivanteetki kiini noilla 19mm muttereil. Vähenis taas kahteen toi roudattavien momenttihylsyjenki määrä.

Talvinakit ku sai sinne minne ne kuuluu, eli kellariin talvea oottaan, ni parani kummasti tuo pito. Nyt tuntuu että on ihan samat lähtöjä tuossa ku mitä siinä vuokraamon leaffissa oli. Tulee vähä leikittyäki välillä, ainaki sillon ku ei niin oo väliä kuinka kauas pääsee.

Ja se pääseminen ei näytä olevan ongelma. Perjantai oli silleen kiireinen päivä, et tuli ajoa vähän enempi. Ensiks Tikkurilassa viemässä likka mummolaan ja si mutka hessumobiilissa ja toinen (turha) mutka motonetissä. Aamulla varauduin ja tankkasin täyteen, illalla ku palasin sieltä motonetistä, tankissa oli vielä 20km, eli pari-kolme kertaa ois käyny vielä klaukkalan keskustassa mutkin.

Ainakaa näillä säillä ei oo kantamassa mitää ongelmaa. ^^

Laakerit rutisee!!1 O.o

Siinä ei tuossa autossa ollu ku yhdet vanteet, mutta kahet renkaat kuitenkin. No sain sitten kaupan piällisiksi uudet alut ja kesägummien asennuksen niiden päälle ja puhe että nouto sitten kun ovat valmiit.

No eilen tuli soitto puoli viiden aikoihin iltapäivällä että renkaat voip noutaa ja vanhan auton talvigummit tuoda. No mikäs siinä, ei ollu muitakaan kiireitä, niin lähin hakemaan/viemään. Pakkasin rinkulat auton perään ja starttasin liikettä kohti. Ajelin takatietä, ku ei ollu mihinkään kiire, eikä siinä mitään ihmeempää, onnistuin kiertämään vahingossa yhen tietyösumpun kolmostiellä tosin.

Sit ku tulin siihen liikkeen holleille, ni avasin ikkunan ku rajotus tippu neljään kymppiin ja pyöräytin liikenneympyrän kautta liikkeeseen. Liikkeen pihalla aloin sitten kuuntelemaan että siinä 10-15km vauhissa kuuluu jotain ihan ihmeellistä jurnutusta ja höristelin korviani että mikä siellä oikein on vikana, onko joku laakeri menossa tai mikä ku nuin kummallisia rutinoita kuuluu.

Hieman tuli hölömö olo kun tajusin että se oli moottori joka siellä rutisi tyhjäkäyntikierroksia. Olin kuitenki liikkeellä tolla 1.8 bensa 407 farkulla, syistä jotka kaikki farkulla tavaraa joskus kuljettaneet varmasti ymmärtää. Jos sitä noin pahasti hukkaa kosketuksen polttomoottoriin jo kolmessa päivässä, ni mitä sitä tapahtuu ku on ajanu esmes kuukauden putkeen pelkällä sähköllä? O.o

Oli muuten vaikeen tuntosta ajaa bensa-manuaalilla. Eihän siinä muista enää kytkintä painaa saati vaihetta vaihtaa, ihmettelee vaan että mikä ttu siinä on ku ei liikettä tapahu vaikka kuinka kaasua polokee.

Sähköauto, nyt!

Jaa-a, tulipa sitten liityttyä siihen paljon puhuttuun sähköautoilijoiden (hitaasti) kasvavaan joukkoon ostamalla käytetty Nissan Leaf. Aika nopeeta toimintaa. Ensimmäisestä kerrasta sähköauton puikoissa nyt ei kuitenkaan ole aikaa vielä viikkoakaan. Joskus auto vaan voi olla liian hyvä.

Itse ostotapahtuma oli hieman mielenkiintoinen, mutta autossa ei näyttänyt olevan mitään vikaa. Otin vimpaimen koeajoon yön yli, jotta kerkesi vähän tutustumaan, tulipa siinä heti aamusta kokeiltua pikalataustakin. Europcarin kannattaa kyllä perustaa kahvila vielä tällä vuosikymmenellä siihen pikalaturin kylkiäisiksi aviapolisissa, mutta hyvin siinä nytkin paloi 25 minuuttia selaillen kuvia Suomen luonnosta ja jutellen vuokraamon heppujen kanssa mukavia. Kahvilan lisäksi siihen vois laittaa vaiks kirjaston tai lehtikioskin. Tai sit vaan pikalaturin vois perustaa jonnekin missä jo on kahvila.

Autoa tarkistellessa tuli vastaan sekin jännä asia, että jotenki sitä nuuskii hirveen tarkkaan tollasen uuden tekniikan härvelin. Tota perhefarkkua ostaessa muuan vuosi takaperin käytiin puolen tunnin koeajolenkki ja lyötiin kaupat lukkoon. En tainnu ees soittaa edelliselle omistajalle. Nyt sitten Leaffia ostaessa soittelin entiselle omistajalle ja utelin akun ja auton kunnot ja soittelin Nissanille ja utelin takuiden pätemiset ja kaupanteon aamuna käytin vielä Nissanilla akkutesteissä.

Tosi mukavia heppuja muuten Vantaan autokeskuksessa Nissanin huollossa, suosittelen =) Ja autoa testeihin siirtäneen hepun naama loisti ku Naantalin aurinko, ku kerranki oli saanu säikytellä kavereita hiljasella autolla.

Loistava vehje ja tuntuu olevan kaikin puolin iskussa. 56000km ei vielä ole jättäny jälkeään oikein mihinkään muuhun kuin rattiin. Vaalea sisustakin on säästynyt aika siistissä kunnossa, mutta kolme vuotta taksina näköjään aiheuttaa nahkaratin pintaan pientä ihottumaa, tarttee tutkia millä sitä hoitaa. Pitää huomenna kokeilla että kuinka paljon saa puristettua irti ekotehokkuutta kun ilta-ajelulla löysin vaihdevivusta eco-moodin ^^

Jos ois härski ja kuvanki ottais.