Aihearkisto: Leaf

Elektromobilisti koeajaa: Uudempi LEAF

DSC_0388

Vein oman Lefan Konalaan narinanpoistoon. Etupää narisee töyssyissä ku mummon vanha heteka nuorenparin alla, auton edellisen omistajan mukaan narissu jo kauan. Otin koeajoon tollasen punasen paholaisen, liikkeen koeajoLEAFfin tekna-varustetasolla, ilmeisesti kaikilla herkuilla ja isoimmalla koneella (Eli sillä samalla 80kW, 280Nm moottorilla kun kaikissa muissaki LEAFfeissa. =D )

DSC_0393 Päältäpäin auto on sama kuin oma 2011-malli, mitä nyt teknan mukana tulee vähän ylimääräisiä kameroita. Sisäpuoli oli musta nahkasisusta. Punasessa autossa ihan helevetin hyvän näkönen musta sisusta ja henkiihän tuo tietty vähä erilaista tyylikkyyttä ku oman vaaleanharmaa kangassisusta, mutta jotenki ei tuo nahka ole ihan mun juttu auton penkeissä. Tykkään tossa omassa siitä, kun kaikki pinnat on vähän sellasia pehmeitä, pyöreitä ja kodikkaan pörrösiä. Sitä paitsi prätkärotsi nahkapenkkiä vasten on vähän ikävän tuntonen ja ehkä liukaski. Tuki noissa nahkapenkeissä oli pikkasen parempi joka suuntaan.

 

DSC_0394

Penkkien säädöt on parantuneet, ainaki kuskinpukilla. Ratti ei edelleenkää liiku syvyyssuunnassa, mutta penkin saa ylemmäs, jollon ajoasennosta saa enemmän sellasen että jalat on suorana, mutta kädet yltää rattiin. Omassa penkki ei nouse yhtä korkealle, joten monesti ajoasento jää vähän sellaseksi että jalat ottaa kiinni kojelaudan muoveihin ratin alla, eli vaatii enemmän asettelua. Näkyvyys keulaa kohti paranee tietty huomattavasti ja tuosta näkis tosi hyvin ulos jo lyhempiki ihminen. Ite oon pitkäjalkanen 175cm ja penkin sain niin ylös että harjas otti kattoon. Harmi vaan että korkeussäätö on nyt tollanen hankalampi pumpattava vipu, eikä rulla niinku vanhassa.

DSC_0395 (1)

Mittaristossa on tapahtunu muutama ihan mukava muutos. Akusta näkee jäljellä olevan varauksen ihan prosentteina ja valikoissa oli jotain muutakin ihan mielenkiintosen näköstä pientä, käyttöliittymä on yhä harmittavasti samat neljä nappia vasemmassa reunassa, ei mikään hirveän intuitiivinen, mutta toimii. Toi teknan peruutuskamera (Nimeltään vissiin joku around-view, tjms) on pykälän verran hianompi ku toi vanha, ihan näppärää että toisesta näytönpuolikkaasta näkee tilanteen auton ympärillä neljällä kameralla kuvattuna. Jos vielä onnistuu autonsa jonneki raapimaan, ni voi nousta epäilys promillemääristä.

DSC_0398

Kaikki hallintalaitteet oli huomattavasti jämäkämpiä kuin vanhassa, mutta niin varmaan aina uuen auton kohalla. Ohjaus ja vilkkuviikset ainaki oli suorastaan jäykkiä. Seisontajarru on siirtyny keskikonsolista polkimeksi. Kaikkialla sanotaan, että tuo on sille oikea paikka, mutta musta toi tuntuu kummalliselta. En tosin oo ajanu ku varmaan kerran aiemmin autoa jossa käsijarru onki jalkajarru. Kaikki muu oli sopivasti omilla paikollaan ja ajamiseen ei tarvinu keskittyä kun esmes vakkarin ja nopeudenrajoittimen säädöt oli samoilla paikoilla ratissa. Helppokäyttöisä muuten kun ovat näkösillä tuossa ratissa. Nopeusmittari valehteli vähemmän ku omassa, mutta näytti yhä melkein 10% liikaa.

DSC_0391

Aattelin vähän kokeilla että minkä tuntosta se ois posotella moottoritietä pykälän uuemmalla lefalla ja suunnittelin käydä Hyvinkäällä lataamassa ja takaisin kotiin. Hetken häivähti mielessä että käväsen Hämeenlinnassa mutkin saman tien, ihan vaan että vois näyttää keskisormea kaikille niille ”testeille” jossa joku täys ummikko lähtee käymään LEAFfilla Helsingistä Hämeenlinnassa ja ottaa jo lähtiessä mukaan hinausauton matkaseuraksi. Puolueeton testi my ass.

Moottoritiellä vakkari päällä 120km/h(130 mittarissa). Parit kerrat kokeilin kiihyttää ja vielä 120km/h-nopeudessa kiihtyvyys on sellasta että jos ei esim ohittaessa oo tarkkana, ni voi osua isoa sakkoa kohalle. Maksimihan tuossa on vissiin joku 150km/h, ihan riittävä ja järkevä. Hyvinkäällä trippiin oli kertyny 48,2km, kantamaa jälellä moottoritieltä noustessa vielä n. 30km, joten vanhaa tietä oisin päässy varmaan kotiinkin asti. Pysähyin kuitenki laturiin, ihan silläkin kiusalla, kun tuo ei maksa vielä ainakaan mitään. Päinvastoin ku jossai nettijutuissa urputetaan että Hki-Tre-väli maksaa tuplat mitä bensa-autolla.

DSC_000003 (1)

 

Latausluukun avaaminen kaukoavaimen alimmalla napilla on todella mukava ominaisuus. Toimivuus talvipakkasella kysymysmerkki. Oman mekaanisen kanssa on joutunu pahimpina jääpäivinä vähän taistelemaan. Toinen talviajojuttu: ilmastoinnin päälle kytkeminen ois vieny kantomatkasta vain 13km kun akussa oli 92% varausta. Omassa lämmitys nappaa melkein tuplat. Lämmitykselle on myös oma ”HEAT”-nappula, joten kantomatkan säästö lienee huomattavasti mukavampaa ja ikkunat talvella vähemmän sumussa kuin -11/-12-mallisilla jos ei erikseen ole tehty jotain lämmityksensäätömodia.

 

DSC_000003 (2)

 

DSC_0397

 

 

Latasin 12min, eli kerkesin  just käydä vessassa ja ostaa juotavan. Kantomatkaa oli tullu 30km lisää, eikä maksanu mitään. Liittimet ja latausluukun kansi oli melko jäykkiä käyttää uutuuttaan.DSC_000002 (3)

 

Kotiin ajoin Nurmijärven keskustan kautta. Moottoritietä Nurmijärvelle, keskustan läpi ja kuudenkympin pikkuteitä Klaukkalaan. Taajamaliikenteessä ja pikkuteillä auto on vähintään yhtä mukava ja hauska ajaa ku omaki. Kiihtyvyys ja matala painopiste tekee ristaus- ja mutka-ajon suorastaan riemukkaaksi. Pieni yllätys oli kun vakionopeussäädin suostu toimimaan vielä 40km/h-nopeudessa, oma ei suostu menee päälle enää alle 50km/h.

Moottorijarrutuksen säädön irrotus omaksi B-ajoasetukseksi erilleen eco-moodista on mun mielestä todella hyvä parannus. B-moodi päällä voi hyvin pitkälti ajaa yhellä polkimella, koskapa regeneratiivinen jarrutus tarttuu niin voimalla, ettei jarruun tarvi koskea lainkaan ennen kuin vasta pysähtyessä. Eco-moodi on vähän inhottava, se kun muuttaa vauhtipolkimen toimintaa kuminauhamaisemmaksi ja lisää ärsyttävän pykälän ennen maksimitehoja.

DSC_000003 (3)

 

Kotiin tullessa akkua oisi ollu vielä jälellä niin paljo että takas Konalaan pääsee vielä, mutta koska sähköautoilija ajattelee toisin, kytkin auton lataukseen ja kuhan käsky käy omaa autoa hakemaan, pääsen lähtemään taas lähes täydellä akulla. Latauslaitekin oli muuten erilainen ku vanhassa, kapeampi puikula, paksummat johdot. Auton puoleinen liitin oli ehkä vähän halvemman ja muovisemman oloinen rimpula kuin omassa.

 

DSC_0400

 

Moottoritila on vähän eri näköinen kuin omassa. Tuossa uudemmassa mallissahan latauslaitteet on siirretty konepellin alle tuohon isompaan koppaan moottorin päälle, omassa tuo koppa on pienempi ja pääasiassa ontto koriste. Tavaratilahan sitten onkin tässä uudessa isompi kun latauslaitteelle varattu kyhmy takapenkin takaa puuttuu.

Kaikin puolin mahtava auto. Voisin ostaa omaksi jos hinta ois ihan pikkasen vähemmän suolanen. Oma makso 25t€, tällanen tekna maksais yli 40t€, alemmat varustetasot alkaen 34t€. Jos Tesla-Sipilä ja Ei-Autoverolle-Soini saisivat vaikka hallituksessa aikaan jonkunlaista tukiaista erityisesti näille halvemmille sähköautoille, niin alkais jo kutitella vaihtaa pihaan toinenki LEAF, viimeistään sitten jos tähän malliin tulee vielä akkupäivitys pidemmällä kantomatkalla joskus vuoden lopussa, kuten jossain päin Internetin ihmemaata on arvailtu. Jos Mikkeliin, Kuopioon, Iisalmeen, Kajaaniin ja Suomussalmelle ilmestyisi pikalaturit, niin tällähän lähtisi jo kesäreissulle Kuusamoon.

Plussat:

  • Todella hiljanen, jopa hiljasempi ku oma. Edes jalankulkijahälytin ei kuulunu tässä sisälle.
  • Ajamisen helppous ja hauskuus
  • Polttoaineen hinta, päästöt ja saatavuus pienin varauksin pikalatauksen suhteen.

Makuasiat:

  • Ulkonäkö, jotkut inhoaa, mä tykkään. Tykkään muutenki vähä erikoisen näkösistä autoista, kuten pösöt 407 ja 1007
  • Nahkasisusta. Näyttää hyvältä, perstuntuma vähemmän mun makuun.

Miinukset:

  • Eihän tällä Lappiin pääse, vielä.

Jännä juttu muuten, näissä uusissakin Suomessa myytävissä malleissa voi näköjään väliaikasesti disabloida ton jalankulkijoiden varoitusäänen. Jenkeissähän tuo ainakin on aina päällä  koska laki.

Eka viikko takana.

Pitääpä vaihteeksi kokeilla niinkin tyylikästä tapaa kirjotella, ku takapihalta teltasta kännykällä. =P

Viikossa nyt ei sinänsä hirviästi ehi tapahtua, mutta vahvistuu kovasti tuo mielikuva, että toi Leaf on vaan helevetin hyvä auto. Nyt varsinki ku eilen sain vaihettua noi kesärenkaat alle.

On siinäki muuten yks perhana… Mähän hain noi renkaat sieltä autonmyyjältä jo monta päivää sitte, ja nyt vasta sain alle. Eikä ollu ees kiini siitä, että ei ois ollu aikaa, vaan mutterit ei vaan sopinu. Miks hemmetissä ei voi vanteenvalmistajille sopia, että yhellä pulttivälillä olevat vanteet käyttäis kaikki keskenään saman kokosia mutterei.

Nyt on sitte kaks autoa ja neljät pultit/mutterit. Pösöön 17mm tasakantaset ja 19mm kartiolla ja leaffiin 19 ja 21mm molemmat saman kulman kartiolla. Älytöntä. Jos nakkais noi 21mm mehtään ja laittas Leaffiin talvivanteetki kiini noilla 19mm muttereil. Vähenis taas kahteen toi roudattavien momenttihylsyjenki määrä.

Talvinakit ku sai sinne minne ne kuuluu, eli kellariin talvea oottaan, ni parani kummasti tuo pito. Nyt tuntuu että on ihan samat lähtöjä tuossa ku mitä siinä vuokraamon leaffissa oli. Tulee vähä leikittyäki välillä, ainaki sillon ku ei niin oo väliä kuinka kauas pääsee.

Ja se pääseminen ei näytä olevan ongelma. Perjantai oli silleen kiireinen päivä, et tuli ajoa vähän enempi. Ensiks Tikkurilassa viemässä likka mummolaan ja si mutka hessumobiilissa ja toinen (turha) mutka motonetissä. Aamulla varauduin ja tankkasin täyteen, illalla ku palasin sieltä motonetistä, tankissa oli vielä 20km, eli pari-kolme kertaa ois käyny vielä klaukkalan keskustassa mutkin.

Ainakaa näillä säillä ei oo kantamassa mitää ongelmaa. ^^

Vihoviimenen erehdys – Leaffin vuokraaminen

Vuosia olen noita sähkövehkeitä ihastellu. Muistan joskus vuosia takaperin kun kattelin noita sähköautoja ja mietin miten saisin moisen käsiini. Norjalainen Th!nk City taisi olla kuuminta hottia (ei mikään hirveen kuuma hotti) ja muut vaihtoehdot oisivat kai olleet Elcatti tai Peugeot 106 electric. Siitä huolimatta ois haluttanu päästä kokeilemaan.

Vuosia olen noista sähkövehkeistä myös jauhanut. Tahti on vaan kiihtyny sen jälkeen kun leaffit ja teslat tuli markkinoille ja alkoi näyttää että sähkiksistä tulee pikku hiljaa ihan valtavirran hyväksyntää lähenteleviä tuotteita. Siis kaikkialla muualla paitsi Suomessa, mutta siitä nitiseminen onkin jo ihan oma kategoriansa.

Tiistaina tein sitten sen viimeisen virheen ja soitin Vantaan Aviapoliksen Europcariin ja kysyin leaffia vuokralle. Niillä kun on ollu tarjous jo alkukeväästä asti Leaffin vuokrauksesta 39€/vrk. Ajattelin että kokeilempa ihan hepillä jäätä ja kysyn samalle päivälle sitä vuokralle, vaikka oletin että tuskin saa pariin päivään alle kuitenkaan. Yllätys, yllätys, auto on pihassa, että eiku hakemaan vaan.

Puolisko nakkas mut vuokraamon pihalle ja jatko Tikkurilaan, minä jäin täyttään papereita vuokraamoon. Kun paperit oli selvät, autoa tuli esittelemään nuorempi heppu, joka totesi kun kysyin, että eipä oo ihan hirveesti ollu kyselijöitä. O.o Kaveri tiesi kyllä esitellä mistä autoa ohjataan ja mihin tökätään latauspistoke, mutta eipä muuten hirveesti tiennyt sanoa. Onneksi olin lukenu Leaffistakin niin paljon että suunnilleen tiesin missä mikäki asia on.

Kun pikalaturipaikalta pääsi sitten lähtemään (Europcarin pihassa oleva pikalataus on ilmeisesti kaikille ilmainen, Wow!) oli fiilis aika epäuskoinen. Ajovaihde silmään ja jalka jarrulta, auto lähtee mateleen eteenpäin vaikka mitään ei kuulu. Pihasta varovaisesti tielle muistellen että miten sitä automaattia taas ajettiinkaan ja sit kunnon kaasu pohjaan-kiihdytys Tikkurilantielle. Aivan mahtava fiilis, sai jälkikäteen silmiä pyyhkiä ku itketti ja nauratti yhtä aikaa.

Tiistain aikana ei sitten ehtinykkään enää hirveen paljo enempiä autoa testailemaan, mitä nyt ½ tunnin matkan kotiin ajo ja laittoi laturiin. Rivitalokämpässä kun asutaan, niin piti vähän soveltaa, eli omasta ovenpielestä jatkojohto tienposkeen ja laturi sen nokkaan. Ei ollut mitään ongelmia ladata illan ja yön aikana, eikä seuraavanakaan yönä, mutta kävin varalta tarkistelemassa välillä että ei piuhat kuumene kuormasta. Ei lämmenny yhtään.

Keskiviikkona aamusta lähettiin käymään Helsingissä ja sieltä Tammiston ja Jumbon kautta kotiin, Jumbossa laitoin auton vitsin ja harjotuksen vuoksi laturiin, vaikka kantosädettä siitä vartin latauksesta ei tullut paria kilometriä enempää, eikä tarvettakaan olis ollu. Kotiin päästessä Matkaa oli kertyny jotakuinki 80km, tankissa oli vielä saman verran lisää. Aamulla lähtiessä mittari näytti ~160km, joten ainaki näin kolealla kesäkelillä näyttää pitävän paikkansa aika hyvin tuo ennuste. Auto päiväksi laturiin, 7½h kesti ladata 80km matka takas tankkiin. Puoliskokin kokeili illalla mutkan ja totesi aika mukavaksi ajaa.

Myöhemmin illalla lähin vielä kokeilemaan autoa. En ees muista millon viimeksi oisin illalla lähteny autoilemaan, mutta nyt tuntu jotenki hauskalta lähteä pihasta ja miettiä että ihan sama millasen rundin nakkaan, bensaa ei pala milliäkää. Mutka Nurmijärvelle soratietä, kunniakierros huoltoaseman pihassa (vihasia katseita) ja sit mutkasia asfalttiteitä maisemareittiä takas Klaukkalaan. Siinä sit muutama kierros kokeilemassa että miltä se tuntuu ajella suunnilleen niitä reittejä mitä muutenki yleensä ajaa ja pakko sanoo että mukavalta tuntu.

Seuraavana päivänä oli harmi kyllä pakko viedä auto pois. Piti vielä vähän kokeilla niitä lähtöjä parissa liikennevaloissa ja kun puolisko tuli perässä, ni naureskeli sitte vuokraamon pihalla, että melkosia lähtöjä, ku ite ei kerkee kytkintä nostaa ku toinen katoaa jo horisonttiin. Oli avaimet palauttaessa pakko sanoa että eka kerta ikinä ku harmittaa palauttaa vuokra-auto. Ensimmäistä kertaa jäi Pösö kakkoseksi.

Päällimmäinen tunne: Tollanen on pakko saada. Ei enää uutta polttomoottoriautoa mulle, vaan sähkis työautoksi ja mahdollisimman pian. Eiku lottovoittoa ootellessa säästämään.